BIBLIOTHECA AUGUSTANA

 

Anton Schiefner

1817 - 1879

 

Kalevala

 

Inhaltsverzeichnis der finnischen Ausgabe

 

______________________________________________________________________________

 

 

 

Kalevalan sisältö

 

 

Runot 1-2

Ilmatar laskeutuu veteen ja tekeytyy veden emoksi. Sotka munii hänen polvelleen. Munat särkyvät ja palasista syntyy maailma. Väinämöinen syntyy veden emosta. Sampsa Pellervoinen kylvää puita. Yksi kasvaa niin isoksi, että peittää auringon ja kuun näkyvistä. Merestä nousee pieni mies ja kaataa tammen. Aurinko ja kuu voivat taas paistaa.

 

Runot 3-4

Joukahainen haastaa Väinämöisen tietojen mittelöön ja häviää. Väinämöinen laulaa hänet suohon. Pelastaakseen henkensä Joukahainen lupaa sisarensa Ainon Väinämöiselle vaimoksi. Aino hukuttautuu.

 

Runot 5-7

Väinämöinen etsii Ainoa merestä, saa hänet kalana veneeseen, mutta menettää saaliinsa. Hän lähteekin kosimaan Pohjolan neitoa. Kostonhimoinen Joukahainen ampuu Väinämöisen hevosen. Väinämöinen suistuu mereen. Kotka pelastaa hänet Pohjolan rannalle. Pohjolan emäntä Louhi hoivailee häntä. Päästäkseen kotiin Väinämöinen lupaa seppä Ilmarisen takomaan Pohjolaan sammon. Takojalle luvataan palkkioksi Pohjolan neito.

 

Runot 8-9

Kotimatkallaan Väinämöinen näkee Pohjolan neidon ja kosii tätä. Avioliiton ehtona tyttö määrää Väinämöisen yliluonnollisiin työkokeisiin. Venettä veistäessään Väinämöinen lyö kirveellä haavan polveensa. Ukko ylijumala tyrehdyttää verenvuodon loitsuin.

 

Runo 10

Väinämöinen lähettää taikakeinoin Ilmarisen vastoin tämän tahtoa Pohjolaan. Ilmarinen takoo sammon. Louhi sulkee sen kivimäkeen. Ilmarinen joutuu palaamaan takaisin ilman hänelle luvattua morsianta.

 

Runot 11-12

Lemminkäinen lähtee kosintamatkalle Saareen, ilkamoi neitojen kanssa ja ryöstää Kyllikin. Lemminkäinen hylkää Kyllikin ja lähtee kosimaan Pohjolan neitoa. Hän laulaa Pohjolan väen ulos tuvasta, mutta jättää laulamatta karjapaimenen.

 

Runot 13-15

Lemminkäinen kosii Louhen tytärtä, joka vaatii häntä pyytämään Hiiden hirven, sitten tulisuisen Hiiden ruunan ja kolmanneksi joutsenen Tuonelan joelta. Kostoa vaaninut paimen tappaa Lemminkäisen ja syöksee hänet Tuonelan jokeen. Äiti saa merkin poikansa kuolemasta ja lähtee etsimään häntä. Hän haravoi poikansa palaset Tuonelan joesta, sovittaa ne yhteen ja virvoittaa poikansa henkiin.

 

Runot 16-17

Väinämöinen ryhtyy rakentamaan venettä ja käy Tuonelassa pyytämässä veneenveistoon tarvittavia sanoja, mutta ei saa niitä. Väinämöinen hakee puuttuvat sanat kuolleen tietäjän, Antero Vipusen, vatsasta ja saa veneen valmiiksi.

 

Runot 18-19

Väinämöinen lähtee veneellään kosimaan Pohjolan tytärtä. Ilmarinenkin lähtee kosiomatkalle. Pohjolan neito valitsee sammon takojan. Ilmarinen selviytyy kolmesta yliluonnollisesta työkokeesta: hän kyntää kyisen pellon, pyydystää Tuonelan karhun ja Manalan suden sekä lopulta suuren hauen Tuonelan joesta. Louhi lupaa tyttärensä Ilmariselle.

 

Runot 20-25

Pohjolassa valmistetaan häitä. Muut kutsutaan paitsi Lemminkäinen. Sulhanen ja sulhaskansa saapuvat Pohjolaan. Vieraita kestitään. Väinämöinen viihdyttää hääväkeä laulullaan. Morsiamelle annetaan neuvoja avioliittoa varten, sulhastakin neuvotaan. Morsian hyvästelee kotiväkensä ja lähtee Ilmarisen kanssa kohti Kalevalaa. Saavutaan Ilmarisen kotiin, missä vieraita jälleen kestitään. Väinämöinen laulaa kiitoslaulun.

 

Runot 26-27

Lemminkäinen saapuu kutsumattomana Pohjolan pitoihin ja vaatii kestitystä. Hänelle tarjotaan kyillä täytetty oluttuoppi. Laulu- ja miekkataistelun lopuksi hän tappaa isännän.

 

Runot 28-30

Lemminkäinen pakenee sotaan nousevaa Pohjolan väkeä, piiloutuu Saareen ja elää Saaren neitojen kanssa, kunnes joutuu pakenemaan Saaren mustasukkaista miesväkeä. Lemminkäinen löytää kotinsa poltettuna ja äitinsä korven keskeltä piilopirtistä. Hän lähtee kostoretkelle Pohjolaan, mutta joutuu palaamaan kotiin.

 

Runot 31-34

Untamo ja Kalervo riitaantuvat ja Kalervon suvusta jää poika, Kullervo. Yliluonnollisilla voimillaan tämä pilaa kaikki hänelle määrätyt työt. Untamo myy pojan orjaksi Ilmariselle. Ilmarisen emäntä lähettää Kullervon paimeneksi ja ilkeyksissään leipoo kiven eväsleipään. Kullervo rikkoo veitsensä kiveen. Kostoksi hän ajaa lehmät suohon ja pedot karjana kotiin. Lypsylle ryhtyvä emäntä raadellaan kuoliaaksi. Kullervo pakenee. Hän löytää metsästä vanhempansa, mutta kuulee sisarensa kadonneen.

 

Runot 35-36

Isä lähettää Kullervon veronmaksumatkalle. Paluumatkalla tämä tietämättään viettelee sisarensa. Asian selvittyä sisar hukuttautuu koskeen. Kullervo lähtee kostoretkelle. Surmattuaan Untamon väen hän palaa kotiin, mutta tapaa kotiväkensä kuolleina. Kullervo surmaa itsensä.

 

Runo 37

Ilmarinen suree kuollutta vaimoaan ja takoo itselleen naisen kullasta. Kultaneito on kuitenkin kylmä. Väinämöinen varoittaa nuorisoa kumartamasta kullalle.

 

Runo 38

Ilmarinen saa rukkaset Pohjolan nuorimmalta tyttäreltä ja ryöstää hänet. Tyttö kiusaa Ilmarista, joka laulaa tämän lopulta lokiksi. Ilmarinen kertoo Väinämöiselle sammon Pohjolalle tuottamasta varallisuudesta.

 

Runot 39-41

Väinämöinen, Ilmarinen ja Lemminkäinen lähtevät ryöstämään sampoa Pohjolasta. Matkalla vene takertuu jättimäisen hauen hartioille. Väinämöinen tappaa hauen ja rakentaa sen leukaluusta kanteleen. Kukaan muu ei pysty soittamaan sillä, mutta Väinämöinen lumoaa luomakunnan soitollaan.

 

Runot 42-43

Pohjolassa Väinämöinen nukuttaa soitollaan koko väen ja sampo viedään veneeseen. Pohjolan väki herää ja Louhi lähettää esteitä sammon ryöstäjien tielle. Retkeläiset selviytyvät, mutta kannel putoaa mereen. Louhi lähtee takaa-ajoon ja muuntautuu jättiläiskotkaksi. Taistelun tuoksinassa sampo rikkoutuu ja putoaa mereen. Sammon muruista osa jää meren aarteiksi, osa ajautuu rantaan Suomen rikkaudeksi. Louhelle jää kansi ja leivätön elämä.

 

Runot 44

Väinämöinen etsii turhaan mereen pudonnutta kanneltaan. Sen tilalle hän rakentaa koivuisen kanteleen ja lumoaa soitollaan jälleen koko luomakunnan.

 

Runot 45-46

Louhi lähettää tauteja Kalevalan kansan tuhoksi, mutta Väinämöinen parantaa ne. Louhi lähettää karhun karjan kimppuun, mutta Väinämöinen kaataa sen. Vietetään karhunpeijaisjuhlat.

 

Runot 47-48

Pohjolan emäntä kätkee taivaan valot ja varastaa tulen. Ukko ylijumala iskee tulta uudeksi kuuksi ja auringoksi, mutta tuli putoaa suuren kalan vatsaan. Väinämöinen pyytää Ilmarisen kanssa kalan ja asettaa tulen palvelemaan ihmisiä.

 

Runo 49

Ilmarinen takoo uuden auringon ja kuun, mutta ne eivät paista. Taisteltuaan Pohjolan väen kanssa Väinämöinen palaa teettämään Ilmarisella avaimet, joilla aurinko ja kuu saadaan Pohjolan vuoresta. Ilmarisen takoessa Louhi päästää valot takaisin taivaalle.

 

Runo 50

Marjatta tulee puolukasta raskaaksi. Poikalapsi syntyy metsässä, mutta katoaa pian, kunnes löytyy suosta. Väinämöinen tuomitsee isättömän lapsen kuolemaan, mutta tämä nousee puhumaan Väinämöisen tuomiota vastaan. Poika ristitään Karjalan kuninkaaksi. Väinämöinen poistuu vaskiveneellä ennustaen, että vielä häntä tarvitaan uuden sammon saattajana, uuden päivän päästäjänä ja uuden soiton soittajana.